04.07. - 05.07.2006 Luxemburg-Belgia-Hollanti

04.07.2006
Olipas kuuma päivä.

Aamulla herättiin Nommerlayenin leirinnässä Luxemburgissa. Haettiin rauhassa aamusämpylät&croissantit&patongit, tiskailtiin ja kerättiin loput kamat kyytiin. Muut oli jo lähteneet ajat sitten kun kävin respassa kuittaamassa meidät pihalle.
Meidän reitti kulki Merschin läpi ja kun päästiin kylälle oli kaikki paikat täynnä poliiseja ja järkkäreitä. Katuun maalattiin justiinsa jotain poikkiviivoja ja tiet oli suljettu aidoin.
Tarkemmin kun katseli niin huomattiin että tästähän menee le Tour de France. Kurvattiin kaupan pihaan parkkiin ja lompsittiin katsomaan tarkemmin mikä on homman nimi. Lehdenjakajatyttö (pojille tiedoksi että hyvin oli ruskettunut eikä geeneissäkään mitään vikaa ollut) osasi engelskaa ja kertoi että pyöräilijät on tulossa ehkä kolmen tunnin päästä.
Katjan kanssa tehtiin nopea vilkaisu toisiimme, ei tarvinnut keskustella enempiä, jäätiin odottamaan.
Ensin tosin poikettiin paikalliseen ostariin hakemaan juotavaa&hedelmiä, tiedossahan oli jonkinminen odotus. Puolitoista tuntia ennen fillareita alkoi mainosautojen ohimarssi, ehkä tunnin verran jos jonkinmoisiksi rakennettuja autoja valui ohi. Sitten alkoi tulla poliiseja moottoripyörillä ja kisaorganisaation autoja lähes taukoamattomana letkana. Vihdoin tuli itse kilpailijat, ensin oli kolme kaveria jota oli päässeet ehkä minuutin karkumatkalle Merschin mäkietapilla, sitten pari lisää ja parin minuutin päästä pääjoukko. Ja pääjoukon jälkeen jumalaton määrä tallien autoja varafillareita katolla. Aikamoinen sirkus. Väkeä oli kerääntynyt paikalle varmaan enemmän kuin koko Luxemburgissa on asukkaita.

Jatkettiin siitä sitten matkaa, hiukka meni reitit uusiksi kun oli ympäriajon tiesulkuja siellä täällä, mutta päästiin kuitenkin oikealle Hollantiin vievälle reitille parin ylimääräisen mutkan kautta.

Luxemburgissa ei pitkiä matkoja tarvinnut ajaa, tultiin Belgiaan. Jos sitä ei muusta olisi huomannut niin tiet muuttui kuoppaisiksi.
Brysseli ohitettiin kehätietä, parinkymmenen kilometrin matkaan kului melkein tunti kun joku muukin oli päättänyt lähteä tien päälle. Onneksi vilu ei päässyt yllättämään, pahimmillaan ulkolämpömittari näytti paikalla seistessä 41C plussaaa.
Brusselin jälkeen suunnattiin konti Gentiä, senkin kehätie tuntui oleva alimitoitettu liikennemääriin nähden.
Onneksi kuitenkin päästiin oikealle rampille asti ja matka alkoi taas sujua.

Jokunen pikkukylä ajettin läpi ja tultiin Hollannin puolelle. Matkaa ei enää ollut jäljellä kuin ehkä 10km ja oltiin perillä Napoleon-hoeven leirintäalueella. Meille oli jo varattu paikka valmiiksi, ei muuta kuin leiri pystyyn ja pari kylmää olutta ensi hätään.
Grillissä tehtiin herkulliset safkat ja Saksa-Italia matsi jo alkoi. Ensimmäinen puoliaika katsottiin Jannen telkkarista, toiselle piti jo lähteä leirinnän baariin.
Kovasti tuntui olevan kynttereitä paikalla, mutta huusin silti täydellä GOOOOOOOOOOOOOOL kun Italia teki jatkoajalla maalin. Ja heti perään toiseen GOOOOOOOOOOOOOOOOOL.
Nyt grillaillaan iltapalaa (bratwurstia, possu-kasvis-vartaita ja kanansiipiä), lapset nukkuu ja elämä hymyilee. Itse asiassa on ihan siinä hilkulla ettei tästä alkaisi nauttimaan :)

Lämmintä on muuten vieläkin, shortsit riittää ja paita on liikaa. Onneksi Dometic tekee auton sisälle viilemmän ilmaston.

Jussi


05.07.2006
No ei tullu vilu tänäänkään.

Aamupalan jälkeen lähdettiin fillareille läheiseen (vajaa 5km) kylään, Breskensiin.
Ajeltiin rannan kautta, suurin osa matkaa hiekkadyynin päällä olevaa pyörätietä pitkin, ei paha.
Perillä käytiin leirintävarustekaupassa, tuli ostettua se puuttuva lyhin fillaripidike takatelineelle. Syömässä käytiin paikallisessa, lapsille pasta polognese & frikadelli raskalaisilla & leike ranskalaisilla & jälkkärijäätelöt. Katja scampiannos & mulle 5 kalan annos + ranskikset ja salaatit molemmille. Ruoka oli sairaan hyvää ja annokset vähintään riittoisia.
Vielä piti käydä lelukaupassa, Katja ei ostanut lapsille mitään mutta mä ostin itselleni benelux-maiden tiekartan.

Polkaistiin takaisin leirialueelle ja lähdettiin fillareille rannalle.
Rannalla oltiin useampi tunti, muutkin tuli perässä. Takaisin tultiin vasta joskus seiskan jälkeen.
Samantien kun oltiin takaisin leirissä, mentiin meidän porukalla leirialueen uimahalliin. Saipahan merisuolat pestyä lapsista ja itsestä pois.
Uinnin jälkeen iltapalaksi pekonipastaa, Katja teki loistavat safkat.

Illalla varailtiin vielä paluulaivat, Janne oli päivällä soitellut laivayhtiöitä ja kaikilla tuntui olevan täyttä. Finnlinkin netistä saatiin varattua paluu, Jannen porukka sunnuntaina ja me muut maanantai-iltana.
Puolitoista viikkoa olisi siis vielä lomaa jäljellä, aika nopeaan aika tuntuu menevän.

Huomenna olisi taas tarkoitus purkaa leiri, tavoitteena mennä tekemään uusi maihinnousu Dunkerqueen.

Ainiin, patongit meni voittamaan portugalin ja Niämisen tennismatsi on siirretty huomiselle, paska homma.

Jussi